tiistai, 27. helmikuu 2018

"Lone Star", humalistonkatu, take2

Pari viikkoa sitten, keikan päätteeksi päätimme kävellä vielä yöpalalle tuttuun paikkaan, joka aiemmin on vakuuttanut loistavilla hampurilaisilla. Viime kerralla tosin ilta päättyi ikävästi, mutta ei siitä jäänyt eiikinäenää-oloa.

Noh, tuttu osoite, keittiö oli vielä auki, paikalla nopeasti katsottuna kaksi pöydällistä porukkaa, yhteensä siis meidän kahden lisäksi ehkä kahdeksan ihmistä yläkerrassa, ja muutama asiakas alakerrassa.

Istuimme pöytään, ja tarjoilija tuli englantia puhuen kysymään mitä saisi olla.

No, otimme oluet jotka tuotiinkin lähes samantien. Päätimme tilatakin heti, koska menu oli supistunut neljään pääannokseen, joista ei ollut vaikea valita, jos ei voi sietää aurajuustoa tai pekonia. Päätimme myös ottaa alkuun kierreperunat.

Istuimme ja odotimme, olueni oli jo viimeistä senttiä myöten tyhjä, tarkistimme aikaa tilauksesta. Lähes kolme varttia olimme odottaneet, eikä alkupalasta ollut tietoa. Toinen tarjoilija tuli paikalle, kun ihmettelimme kestoa ääneen, ja lupasi selvittää tilanteen.

Tästä hetken päästä ensimmäinen tarjoilija saapuikin annosten kanssa, eikä oikein ymmärtänyt kun kysyin miksi alkupalat tuotiin pääruokien kanssa. Pyysi kyllä anteeksi kun hoksasi itsekin.

Annokset oli kyllä kasattu entisenlaisesti, laudan päälle ja hamppari kytketty siihen kiinni puutikulla, mutta maku ei nyt juurikaan ihastuttanut, ei myöskään harmittanut, se oli vaan plääh. Puoliverinen paksu pihvi, vähän heinää siellä täällä, sämpylä varmaan voideltu kanamunalla,niin muoviselta se näytti.

Poistuimme maksettuamme, emmekä tuskin palaa enää tämän omistajan ravintolaan.


No, muutama päivä meni, ja tuli pyyntö arvioida käyntimme. Kirjoitin mielipiteeni, "sisustus radikaalisti köyhempi entiseen verrattuna, pirkkaperunat rasvakeittimessä 45 min?, alkupalat jälkkäriksi", annoin 2/5.

Ja sainkin vastauksen kirjoitusvirheineen, ilmeisesti osui arkaan paikkaan. "Puoli tuntia on kohtuullinen aika odottaa hienossa ravintolassa (?), emme käytä pirkkaperunoita, sisutus on kesken eikä varmasti tule miellyttämään minua, 80-luvulle jämähtänyttä."

Hahhhahhhaaa, sillä lailla. Loistavaa markkinointia, peukku sille. Emme taatusti tule enää (koskee ainakin minua), ja muistamme myös kertoa kavereille!

maanantai, 24. heinäkuu 2017

Tall Ship Race 2017

Tämä on nyt aika ympäripyöreästi kirjoiteltua, mutta kävin tapahtumassa torstaina 20.7.17, sen verran että kävelimme jokirantaa Varvintorilta Vaakahuoneelle ja takaisin, noin tunnin verran. Silmiinpistävää oli järkyttävät hinnat, joka nyt tottakai on oletettavaa Suomessa, mutta siltikin toivoisi, että kun jonkun verran olen ulkomaillakin käynyt, ja kokemukseni mukaan ympäri Eurooppaa on tapana täyttää kadut myyntikojuilla joista saa lähes mitä tahansa muutamalla eurolla, niin minkä ihmeen takia täällä kaupataan itsetehtyjä koruja, villasukkia, sinappisilakoita jne., joista sitten pyydetään uskomattomia hintoja vedoten siihen että ne on käsin tehty?!?

Toki lomalaisilla on rahaa, ja turistit maksavat mitä pyydetään, mutta kun täällä on myös meitä taviksiakin, joilla ei ole varaa maksaa kupillisesta kahvia 2,50€, tai hodarista 4€....

Olisi mukavaa muutenkin, jos täällä olisi eurooppahenkistä elämää muulloinkin kuin kerran neljässä vuodessa.

Kun lauantaina olisi kiva käydä torilla vaikka,siellä kun on vaan 3/4 alueesta ruokamyyjiä, 1 vaatekauppias ja joskus 1 kirjakauppias tai pölynimuripussikauppias, siinä tämän kylän keskus, hohhoijaa....kävelykatu/kadut tyhjinä, kahviloita ei juuri missään enää, pari hassua terassia. Keskusta ei houkuta viettämään aikaa kyllä ollenkaan.

Tuttuni olivat useampana päivänä olleet tuolla Tall Shipsissä, ja hienoa kuulemma oli, että ilmaiskonsertteja oli järjestetty, siitä plussa, mutta ilotulitus oli aivan surkea heidän sanojensa mukaan. Eräs pariskunta kertoi asuvansa tapahtuma-alueella, ja kertoivat että kassit tarkistettiin moneen kertaan päivän aikana, kun olivat kauppareissulla tai kotiin palaamassa, toki hyvä että järkkärit olivat hereillä. Ainakin porteilla. Alueella itse huomasin erään herran lorottelevan suoraan ihmisten edessä pusikkoon, bajamajan seinän vieressä. Joita oli kymmenkunta vierekkäin....

No, se siitä, josko neljän vuoden päästä saataisiin alueelle myyntiin vaikka kesämekkoja tai toppeja tai uikkareita tai rantalipsuja tai tai tai.....Ja ostettavaan hintaan :)

tiistai, 2. toukokuu 2017

Ravintola Kaskis, Kaskenkatu

Sain palkinnoksi lahjakortin Kaskikseen viime syksynä eräästä kilpailusta, arvo 100€.

Pöytää aloin varaamaan jo viime vuonna, mutta valtavan suosion sekä joulun lomien vuoksi vapaa pöytä kahdelle järjestyi vasta nyt huhtikuussa.

Netistä ei annoskuvauksia löytynyt, pelkistetysti vain että valittavana on joko 4:n tai 6:n ruokalajin menu.

Jännittävää, ja meille ihan sikäli ok, ettemme ole allergisia tai noudata mitään ruokavaliota, joka rajaisi tarjontaa.

Vihdoin sitten saapui odottamani ilta, ja olimme paikalla 10 minuuttia ennen pöytävarauksen alkua. Tarjoilijat siivoilivat kaikessa rauhassa pöytiä, pyysivät meitä odottamaan ulkona, kunnes kutsuvat sisään.

No odottelimme, itseasiassa noin puoli tuntia ulkona ilta-auringon laskiessa, ja kun alkoi  tulla jo todella kylmä, siirryimme kutsumatta sisälle, ahtaaseen baaritiskin edustaan. Siinäkin kymmenisen minuuttia vierähti, ennenkuin tarjoilija ohjasi meidät pöytään.

Katselin tilaa, ja ihmetyksekseni pöydät olivat tuoleineen täysin eri paria paikan maineen kanssa. Maali halkeillut, kattovalaistus johtovirityksineen melko nuhjuista. No, ajattelin toki ensin että ehkäpä sisustus on tarkkaan harkittu, ja ruoka puhukoon puolestaan.

Tarjoilija saapui piakkoin, ja tunnelma muuttui omasta mielestäni välittömästi. Jo ensimmäinen kysymys "hei, mitäs teille tänään kuuluu?" hätkähdytti, ja en oikein osannut mitään fiksua sanoakaan. Tarjoilija otti selkeän opastajan roolin, joka oli täydellistä ainakin minulle, en juurikaan ole hienoissa paikoissa käynyt ja viineistä tiedän sen että niitä on kahta väriä ja joko kuivaa tai makeaa.

Kerroimme ottavamme 6 lajin menun, minulle jotain "makeahkoa" valkoviiniä ja isännälle olutta, ja muutaman minuutin kuluttua sain hirmu hyvää, ennyttietenkäänenäämuistanimeä-viiniä, ja isäntä sai islantilaista yrttiolutta.

Taas muutama minuutti, ja nuori kokki toi meille keittiön tervehdyksen, joka oli hirvittävän hyvää...itsetehtyä hapankorppua mm.

Sitten hapanjuureen leivottua leipää, nam.

Alkuruokia tuli kaikkiaan 4 annosta, erilaisia salaatista keittoon, ja kaikissa oli joku elementti joka suli suuhun, maut olivat upeita ja ruoan rakenteet tarkkaan mietittyjä. Jopa koristekukat söin :)

Pääruokia oli kaksi erilaista, kalaa ja naudanlihaa, ja vaikka alkuun pienet annokset mietityttivät, kun on ulkoruokaillut lähinnä kebabia, niin viimeisen annoksen kanssa oli taisteltava, niin täynnä oli vatsa.

Ja sitten tuli vielä jälkiruoka....hohhoijaa, mutta kyllä sekin lautanen melkein tyhjäksi tuli.

Annokset olivat upeita, ja makujen puolesta Kaskiksen Michelin-tähti on ansaittua, mutta ehkä sitten itse olen liian vaativa, kun paikan sisustus jäi valjuksi.

Mutta kaikenkaikkiaan siis palvelu oli huipputasoa, tunsin itseni todellakin tervetulleeksi nahkean alun jälkeen, sain ammattitaitoa joka perustuu jakamattomaan huomioon ja sellaiseen pelisilmään jota ei Suomessa 80%:lla asiakaspalvelutyöskentelijöillä ole. Suosittelen omalta osaltani lämpimästi!


Tylsästi tähän loppuun lisään miinukset...

- Loppulasku oli 189€, no tuskin tulen enää koskaan syömään tämän hintatason ruokaa...

- Jälkiruoassa oli yhtenä osana tillisorbettia. Ööö, kaikki muu oli todella todella hyvää, mutta tilliä?!? Se jäi sulamaan lautaselle....

keskiviikko, 19. huhtikuu 2017

Kauneushoitola Turku, Yliopistonkatu 5

Sain lahjakortin kyseiseen liikkeeseen hierontaan, 3x 1/2 tuntia.

Olin innoissani, koska hartiakipu vaivaa välillä rajustikin, ja nyt pääsisin vihdoinkin hierojalle.

Menin paikan päälle liikkeeseen, ja vastassa oli nuori, hyvin voimakkaasti meikattu nainen, sekä vanhempi tuiman näköinen rouva. Kerroin saaneeni lahjakortin, koskahan olisi vapaita aikoja...?

Rouva kertoi, että seuraavana lauantaina olisi aikaa, varasin klo 12 ajan, ja lähdin iloissani liikkeestä.

Saavuin sitten lauantaina paikalle klo 11.50, ja kyseinen tuima täti mulkaisi minua vihaisesti, mitä asiani koskee. Hämmentyneenä vastasin, että varaamaani klo 12 hieronta-aikaa."Ei silloin ole ketään tulossa, sulla on aika vasta klo 13!"

"Ööö, ei, kyllä aika on klo 12, olen sen kirjoittanut ylös kolmeen eri paikkaan..."

"Vai niin, jaaha, istu alas. Minä tarkistan", täti poistui paikalta, jäin odottelemaan ihmeissäni. Noin kymmenen minuutin kuluttua minut pyydettiin  takahuoneeseen, ja rouva käski riisua yläosan, ja kengät, ja asettua makuulle.

Hieronta siis alkoi, yritin varovasti kertoa kipeästä pisteestä, ja toivoin että siihen keskityttäisiin.

Puolessa välissä hierontaa, rouva mutisi että joo, aikani oli klo 12....

No, hieronta oli hyvä ja tehokas, ja varasinkin uuden ajan seuraavalle viikolle, torstaille, jotta kipupiste saataisiin poistettua kokonaan.

Seuraavalla viikolla sain kesken työpäivän puhelun, että aikani olikin tuplabuukattu, joten koska sopisi korvaava aika?

No, seuraava viikko, sama aika, sovittiin sitten...Tuli seuraava viikko, ja torstai, ja ajoin töistä suoraan liikkeeseen. Maksoin parkkimaksun, ja kävelin ovelle. Ei valoja, ovet lukossa...mitä hittoa...?

Soitin hierojan numeroon, ja ihmettelin, olenko nyt ymmärtänyt jotain väärin...? "Ei, kun kattos, kun mulla tuli aamulla oksennus, oli pakko lähteä kotiin...Kyllähän me laitettiin sulle tekstiviesti?"

"Aaaa,ööö, no,ei, en ole saanut mitään viestiä, ookoo, no koittakaa nyt parantua rauhassa, palataan asiaan vaikka parin viikon kuluttua?"

No niinkuin voi olettaakin, liikkeen puolelta ei uutta yhteydenottoa tullut, vaan kävin itse uudelleen kolmen viikon kuluttua paikalla. Nuori tyttö otti ajanvaraukseni vastaan, ja hän myös toimi hierojana seuraavilla kerroilla.Tuimaa tätiä ei juuri liikkeessä näkynyt.

Harmi vaan, mutta en ollut kovin vakuuttunut hieronnallisesta ammattitaidosta, "sadepisarat" (en oikein muutakaan kuvaavaa keksi) niskassa eivät lievittäneet kipua, vaan hartiani on edelleen jumissa :(.

Tyttö oli kyllä oikein mukava, mutta minulle jäi päällimmäiseni mielikuva hyvin töykeästä, aliarvostavasta asiakaspalvelusta, joka vielä yritettiin paikata hipsutteluterapialla.

Vaikken itse sitä rahaa sinne kantanut, joku muu oli kuitenkin luottanut siihen, että hoitola on rahan väärti, ja valmis tukemaan yrittäjyyttä. Ikäväkseni en kyllä liikettä tule suosittelemaan, ainakaan hieronnan puitteissa.

tiistai, 3. tammikuu 2017

Lone Star, Humalistonkatu.

Olimme varanneet pöydän myöhään, klo 22.45, mutta saavuimme paikalle jo klo 22.30 siivoamattomaan pöytään.

Odottelimme vartin, tarjoilijaa ei näy.

Odottelimme puoli tuntia, ja sitten saimme nykäistyä hihasta, että saisimme juotavaa odottelessamme.

Taas odotimme ja odotimme, varmaan sen puoli tuntia, kunnes tarjoilija tuli siivoamaan edellisen seurueen jätökset. Teimme myös tilauksen, alkupaloineen ja juomineen. Ja taas odotimme, juomilla kesti kaksikymmentä minuuttia siirtyä pöytäämme puolentoista metrin päästä baaritiskiltä.Kyselimme aikataulua, ravintola oli 3/4 täynnä, joten kummastutti odottelu.

Vihdoin saimme juomamme pöytään, tässä vaiheessa kello oli noin 00.15. Kyselimme taas tilausten kestämistä tarjoilijalta, hän vain pahoitteli kovin ja jatkoi matkaansa. Viereinen pöytäseurue naureskeli meidän kuittailuamme, ja kertoi odottaneensa jo puoli kymmenestä alkaen....

Tässä vaiheessa aloimme jo hermostua, ja pyysimme tarjoilijaa paikalle. Nieleskellen hän kertoi alakerran pikkujouluseurueen vievän kokkien huomion, mutta annoksemme kyllä saapuvat ihan pian...

Vihdoin sitten noin klo 01.00 alkoi annoksia saapua saliin, ja muut 4 pöytää lisäksemme saivat tilauksensa. Meille tuotiin samalla kertaa niin alkupalat, kuin pääruoatkin juomineen.

Pyysimme siinä syödessämme illan kokkia paikalle kertomaan oman näkemyksensä, ja hän tulikin, mutta ei katsekontaktia saati anteeksipyyntöä, mumisi vain jotain ettei nyt ihan mennyt putkeen tämä ilta. No ei meidänkään mielestämme....

Syötyämme maksoimme laskun (saimme toki hyvitystä illasta), ja aloimme pukea, kun illan tarjoilijat tulivat itkien pyytämään anteeksi iltaa.

Minun silmissäni tämä ele korvasi illan mielipahan, ja oli mielestäni yksi harvoista aidoista asiakaspalveluista.

Kiitos kuitenkin siis loistavasta ruoasta, ja mieleenpainuvasta illasta ;)