maanantai, 24. heinäkuu 2017

Tall Ship Race 2017

Tämä on nyt aika ympäripyöreästi kirjoiteltua, mutta kävin tapahtumassa torstaina 20.7.17, sen verran että kävelimme jokirantaa Varvintorilta Vaakahuoneelle ja takaisin, noin tunnin verran. Silmiinpistävää oli järkyttävät hinnat, joka nyt tottakai on oletettavaa Suomessa, mutta siltikin toivoisi, että kun jonkun verran olen ulkomaillakin käynyt, ja kokemukseni mukaan ympäri Eurooppaa on tapana täyttää kadut myyntikojuilla joista saa lähes mitä tahansa muutamalla eurolla, niin minkä ihmeen takia täällä kaupataan itsetehtyjä koruja, villasukkia, sinappisilakoita jne., joista sitten pyydetään uskomattomia hintoja vedoten siihen että ne on käsin tehty?!?

Toki lomalaisilla on rahaa, ja turistit maksavat mitä pyydetään, mutta kun täällä on myös meitä taviksiakin, joilla ei ole varaa maksaa kupillisesta kahvia 2,50€, tai hodarista 4€....

Olisi mukavaa muutenkin, jos täällä olisi eurooppahenkistä elämää muulloinkin kuin kerran neljässä vuodessa.

Kun lauantaina olisi kiva käydä torilla vaikka,siellä kun on vaan 3/4 alueesta ruokamyyjiä, 1 vaatekauppias ja joskus 1 kirjakauppias tai pölynimuripussikauppias, siinä tämän kylän keskus, hohhoijaa....kävelykatu/kadut tyhjinä, kahviloita ei juuri missään enää, pari hassua terassia. Keskusta ei houkuta viettämään aikaa kyllä ollenkaan.

Tuttuni olivat useampana päivänä olleet tuolla Tall Shipsissä, ja hienoa kuulemma oli, että ilmaiskonsertteja oli järjestetty, siitä plussa, mutta ilotulitus oli aivan surkea heidän sanojensa mukaan. Eräs pariskunta kertoi asuvansa tapahtuma-alueella, ja kertoivat että kassit tarkistettiin moneen kertaan päivän aikana, kun olivat kauppareissulla tai kotiin palaamassa, toki hyvä että järkkärit olivat hereillä. Ainakin porteilla. Alueella itse huomasin erään herran lorottelevan suoraan ihmisten edessä pusikkoon, bajamajan seinän vieressä. Joita oli kymmenkunta vierekkäin....

No, se siitä, josko neljän vuoden päästä saataisiin alueelle myyntiin vaikka kesämekkoja tai toppeja tai uikkareita tai rantalipsuja tai tai tai.....Ja ostettavaan hintaan :)

tiistai, 2. toukokuu 2017

Ravintola Kaskis, Kaskenkatu

Sain palkinnoksi lahjakortin Kaskikseen viime syksynä eräästä kilpailusta, arvo 100€.

Pöytää aloin varaamaan jo viime vuonna, mutta valtavan suosion sekä joulun lomien vuoksi vapaa pöytä kahdelle järjestyi vasta nyt huhtikuussa.

Netistä ei annoskuvauksia löytynyt, pelkistetysti vain että valittavana on joko 4:n tai 6:n ruokalajin menu.

Jännittävää, ja meille ihan sikäli ok, ettemme ole allergisia tai noudata mitään ruokavaliota, joka rajaisi tarjontaa.

Vihdoin sitten saapui odottamani ilta, ja olimme paikalla 10 minuuttia ennen pöytävarauksen alkua. Tarjoilijat siivoilivat kaikessa rauhassa pöytiä, pyysivät meitä odottamaan ulkona, kunnes kutsuvat sisään.

No odottelimme, itseasiassa noin puoli tuntia ulkona ilta-auringon laskiessa, ja kun alkoi  tulla jo todella kylmä, siirryimme kutsumatta sisälle, ahtaaseen baaritiskin edustaan. Siinäkin kymmenisen minuuttia vierähti, ennenkuin tarjoilija ohjasi meidät pöytään.

Katselin tilaa, ja ihmetyksekseni pöydät olivat tuoleineen täysin eri paria paikan maineen kanssa. Maali halkeillut, kattovalaistus johtovirityksineen melko nuhjuista. No, ajattelin toki ensin että ehkäpä sisustus on tarkkaan harkittu, ja ruoka puhukoon puolestaan.

Tarjoilija saapui piakkoin, ja tunnelma muuttui omasta mielestäni välittömästi. Jo ensimmäinen kysymys "hei, mitäs teille tänään kuuluu?" hätkähdytti, ja en oikein osannut mitään fiksua sanoakaan. Tarjoilija otti selkeän opastajan roolin, joka oli täydellistä ainakin minulle, en juurikaan ole hienoissa paikoissa käynyt ja viineistä tiedän sen että niitä on kahta väriä ja joko kuivaa tai makeaa.

Kerroimme ottavamme 6 lajin menun, minulle jotain "makeahkoa" valkoviiniä ja isännälle olutta, ja muutaman minuutin kuluttua sain hirmu hyvää, ennyttietenkäänenäämuistanimeä-viiniä, ja isäntä sai islantilaista yrttiolutta.

Taas muutama minuutti, ja nuori kokki toi meille keittiön tervehdyksen, joka oli hirvittävän hyvää...itsetehtyä hapankorppua mm.

Sitten hapanjuureen leivottua leipää, nam.

Alkuruokia tuli kaikkiaan 4 annosta, erilaisia salaatista keittoon, ja kaikissa oli joku elementti joka suli suuhun, maut olivat upeita ja ruoan rakenteet tarkkaan mietittyjä. Jopa koristekukat söin :)

Pääruokia oli kaksi erilaista, kalaa ja naudanlihaa, ja vaikka alkuun pienet annokset mietityttivät, kun on ulkoruokaillut lähinnä kebabia, niin viimeisen annoksen kanssa oli taisteltava, niin täynnä oli vatsa.

Ja sitten tuli vielä jälkiruoka....hohhoijaa, mutta kyllä sekin lautanen melkein tyhjäksi tuli.

Annokset olivat upeita, ja makujen puolesta Kaskiksen Michelin-tähti on ansaittua, mutta ehkä sitten itse olen liian vaativa, kun paikan sisustus jäi valjuksi.

Mutta kaikenkaikkiaan siis palvelu oli huipputasoa, tunsin itseni todellakin tervetulleeksi nahkean alun jälkeen, sain ammattitaitoa joka perustuu jakamattomaan huomioon ja sellaiseen pelisilmään jota ei Suomessa 80%:lla asiakaspalvelutyöskentelijöillä ole. Suosittelen omalta osaltani lämpimästi!


Tylsästi tähän loppuun lisään miinukset...

- Loppulasku oli 189€, no tuskin tulen enää koskaan syömään tämän hintatason ruokaa...

- Jälkiruoassa oli yhtenä osana tillisorbettia. Ööö, kaikki muu oli todella todella hyvää, mutta tilliä?!? Se jäi sulamaan lautaselle....

keskiviikko, 19. huhtikuu 2017

Kauneushoitola Turku, Yliopistonkatu 5

Sain lahjakortin kyseiseen liikkeeseen hierontaan, 3x 1/2 tuntia.

Olin innoissani, koska hartiakipu vaivaa välillä rajustikin, ja nyt pääsisin vihdoinkin hierojalle.

Menin paikan päälle liikkeeseen, ja vastassa oli nuori, hyvin voimakkaasti meikattu nainen, sekä vanhempi tuiman näköinen rouva. Kerroin saaneeni lahjakortin, koskahan olisi vapaita aikoja...?

Rouva kertoi, että seuraavana lauantaina olisi aikaa, varasin klo 12 ajan, ja lähdin iloissani liikkeestä.

Saavuin sitten lauantaina paikalle klo 11.50, ja kyseinen tuima täti mulkaisi minua vihaisesti, mitä asiani koskee. Hämmentyneenä vastasin, että varaamaani klo 12 hieronta-aikaa."Ei silloin ole ketään tulossa, sulla on aika vasta klo 13!"

"Ööö, ei, kyllä aika on klo 12, olen sen kirjoittanut ylös kolmeen eri paikkaan..."

"Vai niin, jaaha, istu alas. Minä tarkistan", täti poistui paikalta, jäin odottelemaan ihmeissäni. Noin kymmenen minuutin kuluttua minut pyydettiin  takahuoneeseen, ja rouva käski riisua yläosan, ja kengät, ja asettua makuulle.

Hieronta siis alkoi, yritin varovasti kertoa kipeästä pisteestä, ja toivoin että siihen keskityttäisiin.

Puolessa välissä hierontaa, rouva mutisi että joo, aikani oli klo 12....

No, hieronta oli hyvä ja tehokas, ja varasinkin uuden ajan seuraavalle viikolle, torstaille, jotta kipupiste saataisiin poistettua kokonaan.

Seuraavalla viikolla sain kesken työpäivän puhelun, että aikani olikin tuplabuukattu, joten koska sopisi korvaava aika?

No, seuraava viikko, sama aika, sovittiin sitten...Tuli seuraava viikko, ja torstai, ja ajoin töistä suoraan liikkeeseen. Maksoin parkkimaksun, ja kävelin ovelle. Ei valoja, ovet lukossa...mitä hittoa...?

Soitin hierojan numeroon, ja ihmettelin, olenko nyt ymmärtänyt jotain väärin...? "Ei, kun kattos, kun mulla tuli aamulla oksennus, oli pakko lähteä kotiin...Kyllähän me laitettiin sulle tekstiviesti?"

"Aaaa,ööö, no,ei, en ole saanut mitään viestiä, ookoo, no koittakaa nyt parantua rauhassa, palataan asiaan vaikka parin viikon kuluttua?"

No niinkuin voi olettaakin, liikkeen puolelta ei uutta yhteydenottoa tullut, vaan kävin itse uudelleen kolmen viikon kuluttua paikalla. Nuori tyttö otti ajanvaraukseni vastaan, ja hän myös toimi hierojana seuraavilla kerroilla.Tuimaa tätiä ei juuri liikkeessä näkynyt.

Harmi vaan, mutta en ollut kovin vakuuttunut hieronnallisesta ammattitaidosta, "sadepisarat" (en oikein muutakaan kuvaavaa keksi) niskassa eivät lievittäneet kipua, vaan hartiani on edelleen jumissa :(.

Tyttö oli kyllä oikein mukava, mutta minulle jäi päällimmäiseni mielikuva hyvin töykeästä, aliarvostavasta asiakaspalvelusta, joka vielä yritettiin paikata hipsutteluterapialla.

Vaikken itse sitä rahaa sinne kantanut, joku muu oli kuitenkin luottanut siihen, että hoitola on rahan väärti, ja valmis tukemaan yrittäjyyttä. Ikäväkseni en kyllä liikettä tule suosittelemaan, ainakaan hieronnan puitteissa.

tiistai, 3. tammikuu 2017

Lone Star, Humalistonkatu.

Olimme varanneet pöydän myöhään, klo 22.45, mutta saavuimme paikalle jo klo 22.30 siivoamattomaan pöytään.

Odottelimme vartin, tarjoilijaa ei näy.

Odottelimme puoli tuntia, ja sitten saimme nykäistyä hihasta, että saisimme juotavaa odottelessamme.

Taas odotimme ja odotimme, varmaan sen puoli tuntia, kunnes tarjoilija tuli siivoamaan edellisen seurueen jätökset. Teimme myös tilauksen, alkupaloineen ja juomineen. Ja taas odotimme, juomilla kesti kaksikymmentä minuuttia siirtyä pöytäämme puolentoista metrin päästä baaritiskiltä.Kyselimme aikataulua, ravintola oli 3/4 täynnä, joten kummastutti odottelu.

Vihdoin saimme juomamme pöytään, tässä vaiheessa kello oli noin 00.15. Kyselimme taas tilausten kestämistä tarjoilijalta, hän vain pahoitteli kovin ja jatkoi matkaansa. Viereinen pöytäseurue naureskeli meidän kuittailuamme, ja kertoi odottaneensa jo puoli kymmenestä alkaen....

Tässä vaiheessa aloimme jo hermostua, ja pyysimme tarjoilijaa paikalle. Nieleskellen hän kertoi alakerran pikkujouluseurueen vievän kokkien huomion, mutta annoksemme kyllä saapuvat ihan pian...

Vihdoin sitten noin klo 01.00 alkoi annoksia saapua saliin, ja muut 4 pöytää lisäksemme saivat tilauksensa. Meille tuotiin samalla kertaa niin alkupalat, kuin pääruoatkin juomineen.

Pyysimme siinä syödessämme illan kokkia paikalle kertomaan oman näkemyksensä, ja hän tulikin, mutta ei katsekontaktia saati anteeksipyyntöä, mumisi vain jotain ettei nyt ihan mennyt putkeen tämä ilta. No ei meidänkään mielestämme....

Syötyämme maksoimme laskun (saimme toki hyvitystä illasta), ja aloimme pukea, kun illan tarjoilijat tulivat itkien pyytämään anteeksi iltaa.

Minun silmissäni tämä ele korvasi illan mielipahan, ja oli mielestäni yksi harvoista aidoista asiakaspalveluista.

Kiitos kuitenkin siis loistavasta ruoasta, ja mieleenpainuvasta illasta ;)

tiistai, 22. marraskuu 2016

Texvex-myymälä, Rieskalähteentie

Tulipa käytyä katsastamassa tällainen kierrätysliike Texvex, kun ystävä kertoi siitä muutama viikko sitten.

Työpäiväni päättyi puoli kolmelta, ja tiesin että liike olisi kolmeen asti auki, mutta ajattelin ehtiväni nopeasti, tarkoitus ei ollut ostaa välttämättä mitään.

No, itse paikka löytyi hyvin, oli opasteet, ja olin aiemmin käynyt kierrätyskeskuksessa samaisessa osoitteessa.Sisäänkäyntiin sitten opasteet loppuivatkin, ja hieman haahuillen löysin kulman takaa oven, josta itse myymälään pääsi. Kello oli tässä vaiheessa varttia vaille, mutta koska huomasin että tarjontaa ei järkyttävästi ollut, kymmenkunta rekkiä ja muutama hylly, oletin hyvin hetken ehtiväni katselemaan tarjontaa.

Henkilökuntaa vihreät liivit päällä oli neljä tai viisi, jokainen keskittynyt omiin hommiinsa, eikä kukaan katsonut minua kohti, eikä myöskään siis moikannut.

Oletan että henkilökunta on joko vapaaehtoista tai sitten tukityöllistettyä, eikä asiakaspalvelu välttämättä ole se "mun juttu", mutta mielestäni jo peruskohteliaisuus olisi suotavaa, kun tavataan uusi ihminen...?

Kiertelin nopeasti vaaterekit, ja viimeisestä löysin farkkuleggarit, jotka olisivat olleet kooltaan ja etenkin hinnaltaan oikein löytö. Silmämääräisesti joukosta erottui rouva, joka kovaäänisesti jakoi ohjeita muille, ja oletin hänen siis olevan myymälävastaava.

"Hei, anteeksi?, Käykö teillä täällä pelkästään käteinen?" Kysyin, koska aavistelin ettei korttimaksuominaisuutta tällaisessa "halpahallissa" katsota kuukausimaksujensa vuoksi kannattavaksi...

"Hei, kai sä tajuut, että me suljetaan kymmenen minuutin päästä?" Oli vastaus.

Aaha.Selvä. Sulkekaa vaan mun puolestani. Kiikutin housut takaisin, ja poistuin liikkeestä samantien. Se saa olla ensimmäinen ja viimeinen kerta osaltani kyseisessä "myymälässä"

Loppuun selvennykseksi; a) kysyin asiallisen kysymyksen, b) teillä on kymmenen tehokasta myyntiminuuttia, c) kyllä tajuan, omistan myös kellon. Ja juu, d) kyllä pahoitin mieleni.

Amen.